Munuaisensiirto
Munuaisensiirto vapauttaa saajansa dialyysi- eli keinomunuaishoidosta ja antaa mahdollisuuden viettää normaalia elämää. Useimmiten munuainen saadaan tuntemattomalta aivokuolleelta luovuttajalta, mutta myös täysi-ikäinen ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa läheiselleen.
Ensimmäinen munuaisensiirto Suomessa tehtiin vuonna 1964. Nykyään Suomessa tehdään vuosittain noin 260 munuaisensiirtoa. Uutta munuaista odottaa dialyysihoidossa noin 400 ihmistä. Keskimäärin munuaisensiirtoon pääsyä joutuu odottamaan kaksi vuotta. Odotusaika voi venyä vuosienkin mittaiseksi, koska luovuttajan ja vastaanottajan veriryhmien on oltava yhteensopivat ja kudostyyppien riittävän lähellä toisiaan. Hyvän kudossopivuuden lisäksi siirron saavan valintaan vaikuttavat muun muassa dialyysi- ja odotusajan pituus sekä ikäsopivuus luovuttajan ja vastaanottajan välillä.
Yleisimmin munuaisensiirtoon johtaa tyypin 1 diabetes ja glomerulonefriitti. Kolmanneksi eniten munuaisensiirron taustalla on polykystinen munuaistauti.
Hyvin onnistuneen munuaisensiirron jälkeen kuntoutuu täysin ja voi viettää normaalia elämää. Ensimmäisen vuoden jälkeen yli 95 prosenttia siirteistä toimii. Yli 70 prosenttia siirrännäisistä toimii vielä kymmenen vuoden kuluttua ja puolet 20 vuoden kuluttua. Suomessa on henkilöitä joiden siirtomunuainen on toiminut jo yli 50 vuotta. Siirtomunuaisen turvin elää tällä hetkellä noin 3000 ihmistä. Mikäli munuaisensiirto ei onnistu toivotulla tavalla tai hyvin toimineen munuaisen toiminta aikanaan hiipuu, voi palata dialyysihoitoon ja saada uuden munuaisensiirron.
Siirretty elin on toisen ihmisen kudosta. Elinsiirtoon liittyy aina hyljintäriski. Hyljinnän estämiseksi munuaisensiirron saaneen on käytettävä lääkitystä loppuelämänsä ajan.
Myös pieni lapsi voi tarvita uuden munuaisen. Tärkein syy lasten munuaisensiirtoihin on suomalaiseen tautiperimään kuuluva synnynnäinen nefroosi. Munuaisensiirto tehdään silloin jo alle kahden vuoden iässä. Vuosittain lapsille ja nuorille tehdään 10–20 munuaisensiirtoa. Neljänneksessä siirroista munuaisen luovuttaa toinen vanhemmista. Elinsiirron jälkeen lapsi voi elää normaalia elämää.
Munuaisensiirto palautti normaalielämän
Sannalla todettiin heti syntymän jälkeen vasemman puolen kutistusmunuainen. Sanna sai elinsiirron 30-vuotiaana. Hän on toipunut mainiosti ja käy nyt töissä sekä harrastuksissa kuin kuka tahansa terve.
Veera odotti uutta munuaista dialyysissä
Veera tiesi, että uuden munuaisen löytyminen kestää kauan. Mutta kuinka kauan, sitä ei kukaan tiennyt. Odottaminen oli pitkäveteistä. Uusi munuainen löytyi ja nyt Veera opiskelee sairaanhoitajaksi.
Munuaisensiirto vapauttaa saajansa dialyysihoidosta ja antaa mahdollisuuden viettää normaalia elämää.
Suomessa tehdään keskimäärin 260 munuaisensiirtoa vuodessa.
Noin 400 ihmistä odottaa munuaista.
Munuaissiirre toimii keskimäärin 20 vuotta.